Heiiii!
Ensinnäkin on se kyllä ihana aina avata blogger ja huomata mitä uusia tehtäviä Tepa on mulle täällä jakanut...puspus.
Joo tosiaan otan ihan täyden vastuun tästä laiskasta kirjoittelusta, ja oon siitä todella pahoillani (..ja näin saadaan Tepa hiljaseks muutamaks päivää), mutta tosiaan on ollu ihan hullu viikko. Tällä viikolla on tosiaan tullu palloiltua ihmisten ja muiden velvollisuuksien, kuten opiskelun, välillä. Ja mä oon ihan törkeän väsynyt.
Toisaalta nyt kun ajattelee, on meidän molempien maailmat kaadettu ihan ylösalaisin tässä puolen vuoden sisään, että eiköhän tää väsymys ole ihan oikeutettua. Kuuden kuukauden sisään on molemmille meille tapahtunut niin paljon asioita, että sitä on vaikea edes käsittää. Joskus vaan tuntuu, että omassa elämässä on vaikea pysyä mukana, kun koko ajan tapahtuu. Mutta ei siinä mitään, mä todellakin pidän mun uudesta elämästä, ja uskon/toivon että toi mun toinen puoliskokin tykkää omastaan. ( minäminäminä!! tepa )
Tosiaan tällä viikolla ei ole nähty paljoa, koska maanantaina on uusinnat, joihin molemmat yrittää edes jotenkin panostaa. Omalla kohdallani on kyllä tultu valittua muita menoja, kuin opiskelua, mutta on kyllä ollut sen arvoista. Vaihteeks ollu taas aivan mahtava, mutta samalla voimat vievä viikko. Joten huomenna mulle on ihan turha soitella/kysyä menoa, koska aion vain itsekkäästi hautautua kotiin, saada ajatukset taas kasaan ja ehkä vähän järkeä päähän. ( kannatetaan ;)) t.tepa!!)
Ja tähän loppuun vielä mainittakoon, Tepa on mun sankari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti